maanantai 20. helmikuuta 2012

140 miljoonaa on iso raha

 Ohjelmapuheeni äidinkieleen huomiselle sanamäärän puitteissa


Parhaillaan kohisee keskustelu Helsingin Guggenheim-museohankkeesta. Mielestäni hankkeen toteuttaminen olisi kalliiksi käyvä virhe, jonka varat voisi käyttää paremminkin.

Guggenheimia puolustettaessa sokaistutaan helposti ”ainutlaatuisesta tilaisuudesta” kehittää suomalaista arkkitehtuuria ja designia. En näe miten ulkomaalainen brändi edistäisi meidän etujamme, varsinkin kun näyttelyt eivät jää meidän päätettäviksemme. 

Kyse on amerikkalaisten varman päälle pelatusta sijoituksesta, josta olemme jo maksaneet etukäteismaksun kahden miljoonan euron selvityksen muodossa. 140 miljoonaa euroa maksava rakennus jäisi meidän hoidettavaksemme ja pitääpä nimestä ”Guggenheim” vielä maksaa lisenssimaksuakin vuosittain. 

Selvityksen mukaan vuosittain museossa vierailisi 500000 kävijää, esimerkiksi Kiasman kävijämäärä on vajaat 200000. Ovelta pulitetaan sisäänpääsystä hintaa hulppeat 12 euroa, jolla maksaa monen viikon kahvit. Näinkin optimistisen arvion jälkeen jäisi maksettavaa noin 10 miljoonaa vuosittain. Kun puhutaan näin suurista summista, voidaan kyseenalaistaa museon lisäämän turismin hyödyt suhteessa menoihin. 

Jo 22 kaupunkia on kieltäytynyt tästä ainutlaatuisesta tilaisuudesta. Meillä on käsissämme suurempia ongelmia, kuin Helsingin näkyvyys maailmalla. Pääkaupunkiseudulla on jo nyt monia loistavia mahdollisuuksia taiteesta kiinnostuneille, mutta missä mahdollisuudet nuorille työhön tai vanhuksille kattavaan hoitoon?

maanantai 6. helmikuuta 2012

Sketsiteksti

 Tää on pitänyt jo pidemmän aikaa kuvata. Perustuu löyhästi tositapahtumiin.



Opettaja astuu luokkaan

Opettaja: Noniin ja ottakaapas esimerkki kolmonen esille sivulta kaksikymmentäneljä. Jos meillä on viisipaikkainen henkilöauto, niin kuinka moneen eri järjestykseen autoon voidaan asettaa istumaan viisi henkilöä. Meidän pitää... Niin Matti, mitä kysyttävää?

Matti: Puhutaanko me nyt niinku aikuisista ihmisistä?

Opettaja: Kuinka niin?

Matti: No pitäähän niillä olla ikää ajaa, saati ajokortti, ei siihen rattiin kuka vaan voi istua.

Opettaja: Oikein hauskaa Matti. Tässä nyt on kyse mahdollisista järjestyksistä, että eiköhän pelkkä istuminen eri paikoilla perheeltä riitä.

Juhani: En minä ainakaan laskis itteeni tai siskoo rattiin, jos olisin mutsi, edes leikilläni.

Opettaja: No hyvä on sitten. Jos meillä on viisi paikkaa ja pitää asettaa viisi aikuista ajokortin omaavaa henkilöä istumaan, montako ratkaisua saamme.

Matti: Joku on ihan varmaan kännissä.  Et varmana löydä autollista aikuisia selvinpäin.

Juhani: Ope montako kaljaa ne voi ottaa, ettei jeparit pysäytä.

Matti: Iskä sano et tuopin jälkeen saa viel ajaa.

Opettaja: Viisi aikuista ajokortin omaavaa vähintään yhden tuopin ottanutta henkilöä on saatava kaikilla mahdollisilla järjestyksillä viisipaikkaiseen Mazda henkilöautoon... Tähän avuksi merkitsemme viitosen perään huutomerkin...

Matti: Miestä.

Opettaja:  Niin mitä että?

Matti: No en minä leikillänikään laskisi sinne yhtäkään naista mahdolliseksi, varsinkaan yhden tuopin jälkeen.

Juhani: Niin, saati et niitä olisi viisi.

Opettaja: Ratkaisu merkitään, viisi ja huutomerkki. Huutomerkki ilmaisee mahdollisuuksia, sillä...  Matti onko sinulla nyt jotain oikeaa asiaa?

Matti: Siis ihan sitä kysyisin, et lausutaanko toi niinkö viisi ja huutomerkki, vai voiko sen sanoo ihan vaan VIISI!

Opettaja jää tuijottamaan Mattia.

Matti: Hei Rauno hei. Rauno hei.

Opettaja purskahtaa itkuun, lähtee pois luokasta paiskaten oven perässään.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

9luokan sarjakuvakurssi

Havahduin, kun löysin vihkosen, jossa meidän töitä oli. Pistän siis tänne talteen muutaman, ennenkö se katoaa johonkin taas.








lauantai 4. helmikuuta 2012

Nopea riuhtasu gonzalesin tahtiin

 Lihottelen ja hion joskus myöhemmin



Vihaan kysymystä lempi tv-kanavasta. Lisan kanssa se on aina tv tv tv. Se vahtaa joka ilta jotai viime vuosikymmenen ohjelmia minkä kerkiää. Niin ja tietenkin kaikki uusimmat. Nyt pyörii joku dinosaurusmättö, sit se jauhaa siitä tohtori hoota, vissiin taas uutta tuotantokautta. Ei ihme, että mun pieni sohvani on alkanut käydä yhä ahtaammaksi. Ei kanavia voi vertailla keskenään, niin no aina voi. Mut toisaalla tulee dokkari siitä viiksiniekka Hitleristä ja toisaalla silvotaan raptoreita. Yleisradiolla on ihan hyvää setukkaa, ei ainakaan mitään epilepsialeikattua kasvutarinaa jostain kultakurkkuteineistä. Niin ja ne kummitusohjelmat repii mun sielua.

Kello on kolme. Mikäli tv on jollain yleisradion kolmesta kanavasta, se tietää varmaankin sen Gallardi mulkun naamaa. Niin ja sitä ärsyttävää korostavaa valaistusta, tommoset tekniset epäkohdat repii mua. Se heitti ittensä jotenki yleisradion tiimiin, en tiiä sitten onko se pääministeriltä ees sallittua. Kai se on. Niin kävi nytkin, niin siis, että se Gallardi mulkun pää halkes kuvaruudulle. Me katottiin jotain juristileffaa,  se vaan sattu tuleen, kunhan rupatellaan. Lisa kattoo keskittyneesti mulkkuun. Mulkku putkahtaa ruutuun satunnaisin tasatunnein. Se osaa ton jo ulkoa, se kattoo ihan liikaa tv:tä. Ne vaihtaa sitä vähän väliä, nyt siinä on valotukset perseellään.

Aluks se mulkku selittää pitkään, kuinka me kaikki ollaan perimän, ympäristön, kasvatuksen ja sattuman ristisiitos. Se väittää, ettei me ite vaikuteta itteemme. Niin tai siis ei se suoraan sano tietenkään, fiksusti kiertelee. Et meidän elämä, se kuinka kivaa meillä on, se miten muut suhtautuu meihin ja sitä rataa, että se olis vaan muiden asioiden summa. En mä tiiä onko se sillai, en usko. Rick-poika on kyllä hyvä puhumaan. "Jos lapselle annetaan kaikki mitä hän haluaa tai että häntä suojellaan liikaa, saattaa vaikuttaa kielteisesti lapsen koko persoonaan, ja määrittää häntä lopun iäkseen", käy mulkun suu. Sen voi lukea myös Lisan huulilta, se hymähtelee ja pitää itteään oikeen sankarina, kun muistaa ulkoa.

Oksettaa. Lapsenkasvatusvalistusta jaksaisin ja ymmärtäisin, mut se ei jää siihen. Se sanoo jotenki kierosti, et kusipäitä pitäs ymmärtää. Kykenemätön havaitsemaan oman käytöksensä puutteita tai jotain, tämän ne lisäsivät hiljattain. Niin tai siis muokkasivat. Heitä pitäs ymmärtää ja heille pitäisi kertoa, ottaa asia puheeksi, että omaa käytöstään voisi arvioida. Kaikkien epäkohdat pitäisi selittää, ja jos ei tyhmä opi, niin sitä varten on tämä kansallinen julkilausuma. Että sitte ne jotka on fiksuja niin olis tarkotus auttaa muita. Jotain yksinäisyydestäkin, sulattaan seniorien sydämmet.

Tästä päästään huippukohtaan. Toisten auttamiseen ja muuta paskaa, jotkut ymmärtämättömyyttään ei tajua auttaa muita, tai on kykenemättömiä menemään itteensä. Tajuamaan olevansa kusipäitä, koska geenit vaan vääntyy niin. Mutta ei hätää, sillä jotkut kykenevät auttamaan muita, ne jotka ovat tarpeeks fiksuja. Tai vaan vittu perimän ja pihapiirin naimisen tuotteena hyvä ihminen. Et yhdessä "kykenevien" kanssa autetaan kaikki toisiamme ja riisutaan kusipäät joukostamme ja ratsastetaan yhdessä suvaitsevaisuuden pilvilinnaan kaikki käsikkäin. Repii perseen tollanen.