lauantai 16. marraskuuta 2013
Karin monologi extended
Rauhoitu. Anna kun koitan selittää tätä tieteellisesti. Muista, että mikäli et tiedä näitä teorioita, miten hallusinaatiosi voisi kertoa näistä sinulle? Sinä parhaillaan mietit, miten hallusinaatio tai uni voi olla näin todellista, mutta minulla on ollut hyvä tovi lähestyä tätä fysiikan kautta. Pitäähän perimmäisissä luonnonlaeissa olla jokin virhe, joka mahdollistaa tämän riippumatta siitä, mitä yliluonnollisuuksia tähän yhtälöön haluaa sotkea.
Kuulit kenties Higgsin kentän löydöstä. Se on kuin meri, jonka läpi partikkelit kulkevat meren hidastaessa niiden kulkua. Näin partikkelit saavat massan. Kesties syvällä meren pohjassa muodoton otus hengittää hitaasti. Sen seuratessa minua partikkelit törmäävät otuksen kidasta nouseviin ilmakupliin, vääristyen niiden pinnalla tuhanteen suuntaan. Heijastun silmiisi, mutta muualle olen ilmaa.
Olet kenties kuullut myös säieteoriasta. Se esittää, että partikkelit ovat äärettömien säikeiden värähtelyn tulosta. Ehkä olen katkenneiden säikeiden välissä. Ehkä kodallani säikeiden muodostavat soinnut soivat epävireisesti, riitasointujen soidessa vain sinulle. Ehkä olen olemassa joka toinen hetki ja vain sinä näet minut jatkuvana, kokonaisena.
Schrödingerin kissa on ajatusleikki. Meillä on laatikko. Laatikossa on kissa ja pommi, joka räjähtää 50 prosentin todennäköisyydellä tappaen kissan. Niin kauan kuin laatikko on kiinni, emme tiedä onko kissa elossa. Voidaan sanoa, että kvanttifysiikan mukaan kissa on elossa ja kuollut yhtä aikaa. Vasta kun avaamme laatikon, pakotamme tilanteen raukeamaan tavalla tai toisella. Olen se avaamaton laatikko, sisältä kuollut ja elävä yhtä aikaa.
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
Paikka sankarille, jakso 1
Kuunnelma, joka tehdään vissii joskus moniosasena englanniks valmiiksi asti. Vahvasti Welcome to Night Valen innoittama.
Hyvää iltaa kuuntelijat. Minä olen Vince Green, kuuntelette
Radio Meteoraa, tämä on uusi viikoittainen uutisohjelmamme Paikka sankarille. Ohjelmamme
tavoitteena on muodostaa mahdollisimman selkeä kuva nyt noin vuoden
kestäneeseen ilmiöön, niin kutsuttuun sarjakuvarikollisuuteen Ellsworthin
kaupungissa. Jokainen mahdollinen paikallinen media on tarttunut
aggressiivisesti aiheeseen uutisoinnin osalta, mutta pyrimme tässä ohjelmassa tekemään
hahmoja tutuksi koko kuulijakunnallemme, sekä valottamaan näiden tunnettujen
hahmojen historiaa ja mahdollisia motiiveja. Jokaisessa jaksossa käymme läpi
viimeisimmät aiheeseemme liittyvät uutiset ja tutustumme yhteen rikolliseen
kerrallaan. Tänään perehdymme Kolmikkoon, Trioon, Improvisoijiin, sillä
heitä pidetään ilmiön lähtölaukauksena. Ennen sitä kartoitetaan kuitenkin
viimeaikaisia uutisia.
Tällä viikolla poliisi tiedotti, että kuluneen vuoden aikana
tehtyjen rikosilmoitusten määrä on noussut 5,3 prosenttia. Väkivaltarikosten
määrä on kasvanut 6,2 prosenttia. Reach lehden toimittaja Rita Falcon arvosteli
kolumnissaan tilastoja voimakkaasti. Hän uskoo ilmoitusten määrän vääristyvän,
sillä kynnys ilmoittaa esimerkiksi murroista tai pahoinpitelystä on noussut.
Yhä useampi rikos vaikuttaisi olevan organisoituneiden jengien, kuten Familyn, tekemiä.
Varsinkin Family on tunnettu spraymaaleilla maalatuista uhkauksista kaduilla ja
ryöstettyjen asuntojen seinillä. Teemoina näissä viesteissä toistuvat Jengin
johtohahmoon, niin kutsuttuun Heisenbergiin liityvät viestit, sekä uhkaukset,
joista useimmin toistuva lienee 'Talk = Die'. Spekulaatioon Heisenbergin
nimestä ja sen merkityksestä palaamme myöhemmin. Näillä viesteillä on Falconin
mukaan dramaattinen vaikutus rikosilmoitusten määrään, todennäköisen vakuutuskorvauksenkin
menetyksen uhalla.
Maailman kesties tunnetuin katutaiteilija Banksy on mitä
ilmeisimmin noteerannut tilanteemme ja ottanut Pyromaanin viimeisimpään
teokseensa, olettaen, että teos on Banksyn. Lontoon Exeter Steet 17sta
sijaitsevan Lyceum Theatren seinään ilmestyi viikonlopun aikana sapluunalla
tehty graffiti, jossa Pyromaanin tunnusmerkkiä, netissä levinneeseen videosta
tuttua maskia käyttävä mies pitää edessään kukkaa. Miehen pää on kääntyneenä
oikealle, vastakkaiseen suuntaan kukkaa nähden. Etsiikö hän katseellaan
jotakuta jolle antaa kukka? Etsiikö hän katseellaan löytämänsä kukan omistajaa?
Katsooko hän, huomasiko joku hänen poimineen kukan? Haluaisiko hän jonkun
huomaavan? Emme tiedä, mutta teos on yksinkertaisuudessaan pysähdyttävä ja
koskettava.
Jälleen kerran on nostettu esille, ettei näitä
rikollishahmoja tulisi nostaa jalustalle, myyttisiksi olennoiksi. Henkilökohtaisesti
uskon, että näin on jo peruuttamattomasti päässyt käymään. Kuumimmat uutiset
saavat näkyvyyttä, kuumimmat aiheet löytävät tiensä taiteeseen, kirjallisuuteen
ja mediaan, eikä ilmiö ole pysäytettävissä. Tämän myyttisyyden voi purkaa vain
poliisi takaamalla turvallisuutemme ja antamalla sarjakuvapahiksillemme kasvot.
Kasvot, ei naamaria, ei nimeä vailla merkitystä, vaan nimi, josta yksin kaikki
johtuu, kunkin hahmon kohdalla. Vaikka Banksyn teos jääkin todennäköisesti
ilmiön merkkipaaluksi, kenties jonkinlaiseksi symboliksi, ovat katutaidetta jo
pitkään värittäneet hahmoihin liittyvät aiheet. Useimmat kritisoivat ilmiön
järjettömyyttä ja poliisin tehottomuutta yksinkertaisilla lausahduksilla, mutta
kaduille on ilmestynyt myös suuria yksityiskohtaisia graffitityylisiä
karikatyyreja. Näistä hyvänä esimerkkinä on alikulkusilta Violet Streetin
laidalla lähellä konserttihallia. Kyseessä on kollaasi Ironmanista,
Pyromaanista ja Sähkömiehestä. Tekstinä hahmojen alla on teksti 'The true face
of humanity', jopa ihailevaan sävyyn, jos raotan henkilökohtaista tulkintaani.
Tunnetusti hahmoihin liittyvää graffititaidetta pyyhitään nopeasti ja
tehokkaasti, nimenomaan myyttisyyden lietsomiseen vedoten, mitä ilmeisimmin.
Kaikki tallentuu kuitenkin Internetiin. Nettisivuillamme on linkki
nettisivulle, joka kerää aktiivisesti hahmoihin liittyvää graffititaidetta,
joka muuten valuisi puhdistusaineen mukana
unohduksiin.
unohduksiin.
Ilmiön lähtölaukaukseksi lasketaan yleisesti Trion
ensimmäiset iskut puistoissa ympäri Ellsworthin kaupunkia viime vuoden
kesäkuussa. Sittemmin poliisin tietoon on tullut kuukausittain Improvisoijien
uhreja. Media on tarttunut aggressiivisesti uhrien tarinoihin, ja tapaukset
saivat nopeasti laajaa mediahuomiota. Ne myös osaltaan laukaisivat vielä tähän
päivään asti jatkuneen keskustelun nuorison ahdingosta.
”Ulkoilutin koiraani Taivaallisen rauhan aukiolla, kun
pusikosta lähellä Westin patsasta syöksyi tumma hahmo. Ennen kuin tajusin, olin
polvillani kolmen luultavasti nuoren miehen keskellä. Heillä oli yllään
teatterityyliset maskit, jokaisella jonkinlainen musta läikkä tai merkki eri
kohdassa. En osaa sanoa, mutta ne eivät olleet identtisiä. Jähmetyin, en
osannut tehdä mitään. En osannut edes pelätä. 'Emme raiskaa sinua, mutta
olethan hiljaa?' Tuijotin eteeni, kai ajattelin että tämä oli nyt tässä. Ehkä
nyökkäsin. Sitten he kysyivät kysymyksiä. 'Uskotko jumalaan? Pitääkö miehen
olla älykäs? Pidätkö pastasta? Käytätkö usein korkokenkiä?' Kai ne sairaat
paskat saivat kangen kovaksi. Heilutin päätäni johonkin suuntaan kunkin
kysymyksen jälkeen. Jack, koirani epätietoinen haukkuminen kuului jostain
kaukaa, kuin jonkun kalvon takaa. Sitten minua potkaistiin viisi lujaa kertaa.
Jäin siihen makaamaan."
Tämä katkelma on Anna Hawertin haastattelusta CCH:n ’Today
in News’ tv-ohjelmasta. Hän oli tiettävästi ensimmäinen Artistien uhri.
Muidenkin uhrien kertomukset seuraavat samaa kaavaa. He eivät käytä aseita, mutta ainakin yksi heistä osaa itsepuolustusta, sillä uhrit ovat tehokkaasti riisuttu mahdollisista aseista erinäisin lukoin.Merkittävin seikka kuitenkin on, kuten kenties tiedätte, että noin puolet Trion kohdanneista selviää säikähdyksellä. Kyllä-ei kysymyksiä seuraa eriasteista pahoinpitelyä tai Kolmikko poistuu juosten paikalta. Muutamat uhrit ovat kertonee, että yksi miehistä käski katsomaan silmiin ennen heidän poistumistaan paikalta. Improvisoijat ovat vieneet mukanaan poikkeuksetta kaikki aseet, jotka ovat löytäneet, mutta muuta he eivät tiettävästi ole varastaneet. Uhrit ovat olleet
kaikenikäisiä 16 ikävuodesta ylöspäin, miehiä ja naisia. Vanhin uhri on ollut
George Santer 64 vuoden iässä. Hänen vasen jalkansa murtui ja kädet olivat
pahoin ruhjeilla. Sittemmin kuva Miesten maskeista on tarkentunut. Kussakin on musta maalattu viiru, yhdessä leuan alla, toisessa oikean kulmakarvan kohdalla, kolmannessa vasemman silmän alapuolella.
Tämän järjettömän toiminnan motiiveja on spekuloitu monelta eri taholta monesta eri kulmasta, mutta tuloksetta. Kenties pelkkä väkivaltaisuus olisi helpompaa selittää, pahoinpitelemättä jättäminen ei vaikuttaisi seuraavan mitään logiikkaa. On voitu esittää vain valistuneita arvauksia. Saavatko heikot osansa? Sattuvatko uhrit vain ärsyttämään? Heittävätkö he kolikkoa? Onko kyse vain Kellopeliappelsiinin innoittamasta kokeilusta? Emme tiedä. Vahvistuneesta puistojen valvonnasta huolimatta otamme suuren riskin astuessamme kaupunkimme puistoihin illan hämärtäessä.
Tämän järjettömän toiminnan motiiveja on spekuloitu monelta eri taholta monesta eri kulmasta, mutta tuloksetta. Kenties pelkkä väkivaltaisuus olisi helpompaa selittää, pahoinpitelemättä jättäminen ei vaikuttaisi seuraavan mitään logiikkaa. On voitu esittää vain valistuneita arvauksia. Saavatko heikot osansa? Sattuvatko uhrit vain ärsyttämään? Heittävätkö he kolikkoa? Onko kyse vain Kellopeliappelsiinin innoittamasta kokeilusta? Emme tiedä. Vahvistuneesta puistojen valvonnasta huolimatta otamme suuren riskin astuessamme kaupunkimme puistoihin illan hämärtäessä.
Haluan kiittää kaikkia kuuntelijoitamme. Seuraavaksi Dj
Forsaker johdattaa teidät pehmeiden ääniaaltojen laguuniin, jossa lainehdimme
seuraavan tunnin ajan. Olen Vince Green, tämä oli Paikka sankarille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)