Kirje sinulle

Tartuit tähän kirjeeseen. Ethän päästä irti. Laitathan kirjeen takaisin paikalleen, mikäli et päätä ottaa sitä mukaan.
Katselen sinua nyt, kun luet tätä. Ainoa ystäväni on auttanut tämän kirjoittamisessa. Olen varjo, edesmennyt, sivustakatsoja. Kun sanon, että seuraan sinua ja astun kanssasi kotiisi samalla ovenavauksella, älä pelkää. Et näe ketään, mutta olen vierelläsi.

Pyyntöni on yksinkertainen. Mikäli otat kirjeeni mukaan, lupaudut katsomaan lempielokuvasi kanssani. Jos et keksi suosikkia, jokin sinulle tärkeä elokuva sopii myös. Istun vierelläsi katsellen elokuvaa ja sinua. Miksi valitsit tämän elokuvan? Mieti mitä se kertoo sinusta ja elämästä? Haluan tutustua sinuun, saada sinut ajattelemaan, kurottaa todellisuuteen.

Kirjoitathan itsestäsi lyhyen tekstin, jotta voin tutustua sinuun. Kuka olit, kuka olet ja kuka sinusta tulee? Mikä on elämäsi paras päivä, päätös ja sattuma? Mikä on elämäsi tarkoitus? Säilytäthän tekstin. Jos herätät mielenkiintoni, saatan viipyä pidempäänkin.

Tiedäthän sen turhauttavan tunteen, kun elokuvan henkilö tekee typerän päätöksen, etkä voi sille mitään. Sellaista on vaikea katsella.

Kiittäen, Kari Aho

Lähikuvassa Juhani Korhonen

Lyhytdokumenttiielokuvascripti, jonka vois tehä läpäl.

 

Kuva: Lähikuva paperista, johon Juhani Korhonen piirtää äärimmäisen rumaa tribalia. Taustalla soi rauhallista pianomusiikkia.

Juhani Korhonen (voiceover): "Mä oon Juhani Korhonen ja mä opiskelen nyt toista vuotta Hervannassa työttömäks. Mä pelailen ja piirtelen ja... 'm tiiä. Oon tämmönen perusäijä. Pari kaveria on, mutta lähinnä tulee pelattua niiden kanssa."

Kuva: Juhani pelaa tietokoneella räiskintäpeliä.

Juhani Korhonen (voiceover): "No oikeestaan miks mä halusin hakee työttömäks, ni, no se on kasvava ala ja on se sillee kiinnostavaa. Sinne on ny päässy joka vuosi vähä alemmilla pisteillä ni aateltii opon kanssa, että olis mahkut päästä. Äiti ei iha uskonu et musta olis siihe. Seiskan keskiarvolla kuitenki pääsi."

Kuva: Juhani istuu sohvalla.

Juhani Korhonen: "Koulussa on ollu iha kivaa, 'm tiiä, tiesi kyl mitä olettaa, ku tuttuja on ollu. Meil on paljon etätyöskentelyy, esimerkiks kuukausi sitte oli semmone kisa et kuka syö halvimmalla viikon. Piti sniiduilla ihan kunnolla. Ens vuonna se on kaks kuukautta. Sitte on esitelmien tekoo ja vierailukäyntejä, tosi monipuolisesti kaikkee. Ihan mielenkiintosta, jaksaa kuunnella koulussa. Maanantaina me käytiin vierailemassa Mustassa Lampaassa, saatiin sieltä ilmasta ruokaa kotiin vietäväks."

Kuva: Juhani esittelee vihkoa kameralle.

Juhani Korhonen: "Tässä on mun opintovihko. Tääl on muistiinpanoja ja tehtäviä. Työpaikanhakuselvitystä, cv:itä. Tää oli ihan kiva tehtävä, tehtiin näit ajatuskarttoi ittestämme ja luokkalaisista, et miks meitä ei pitäs ottaa töihi. Tässä on työttömyyspäivärahan harjotushakemuksia, tässä tilastotietoo työnhakijoista. Kyllä me saadaan monipuolista opetusta, ei voi valittaa."

Kuva: Juhani kävelee järven rannalla, poimii kiven ja heittää sen järveen.

Juhani Korhonen (voiceover): "Kyl mää oon iha tykänny. Koulu on sopivan lähellä ja vuokran saa maksettua. Mikäs tässä ollessa. Kauheesti en oo koulukavereihin tutustunu, et viihdyn kyl omissa oloissani. Tykkään puuhastella kaikkee itsekseni, et ihan silläki tää on niinku mun ala vissiin."

Kuva: Juhani istuu sohvalla.

Juhani Korhonen: "Ai tulevaisuuden suunnitelmia? No äiti meinais et mun pitäs hakee ammattikorkeelle pitkäaikaistyötönlinjalle. Sie ois kyl toisaalta syrjäytymisen kursseja saatavilla, et ne ehkä kiinnostaa, 'm tiiä. Seki on kasvava ala ja se menee tosi niinku mielensisäiseks, et se vois olla iha jännä. Et mä varmaan haen sinne ja jos en pääse ni työttömille ainaki riittää hommia. Saa nähdä mihin tässä päätyy. Onhan tässä vie yli vuosi aikaa miettiä. Antaa elämän kuljettaa vai miten sitä sanotaan."